Sporttinen viikonloppu beachfutiksen merkeissä

Lämmin kesäkuinen perjantaiaamu sarastaa, ja jokaisen FC Sikaosaston joukkueen pelaajan huulilta voi lukea vain yhden asian: On taas koittanut se aika vuodesta, kun jokainen meistä pääsee pitkän odottelun jälkeen kirmaamaan Kalajoen hiekoille pelaamisen ja hauskanpidon merkeissä. Joukkueeseemme kuuluu 13 henkilöä, kolme naista ja kymmenen miestä. Pelaamme kyseiset Kalajoen turnaukset aina hupisarjassa, jossa joukkue koostuu niin naisista kuin miehistäkin eikä pelaaminen ole niin totista. Yhteisen ajan viettäminen on meille ykkösprioriteetti ja beachfutispelit ovat monelle meistä vain uusi ikimuistoinen kokemus.

Matka Helsingistä Kalajoelle oli alkamassa, ja minulla oli tänä vuonna vastuullinen tehtävä hoidettavana. Toimin beachfutis-viikonlopun ajan Visit Kalajoen kanssa kaupallisessa yhteistyössä, jossa tarkoituksena oli tutustua beachfutiksen ohella Hiekkasärkkien aktiviteetteihin ja maisemiin matkailun ammattilaisen silmin.

Hypätkäähän vielä tämän ainutlaatuisen ja unohtumattoman viikonlopun kulisseihin. Tervetuloa mukaan seikkailuun !

Ensi kosketus Kalajokeen

Joukkueemme on nuorekas ja täynnä toinen toistaan värikkäämpiä yksilöitä. Saimme todeta jääräpäisyytemme jo heti kättelyssä, kun porukkamme saapui majoituspaikoille eri aikatauluissa perjantaina puolen päivän jälkeen. Olimme tapamme mukaisesti vuokranneet Kalajoki Keskusvaraamon kautta pari vuokramökkiä, jotka olivat meille todella positiivinen yllätys.

Mökit olivat uusia loma-asuntoja, joiden varustelu oli meille nuorille aikuisille aivan huippuluokkaa. Suuret lasitetut terassit ja tilavahkot oleskelutilat olivat juuri sellaisia asioita, joita olimmekin majoituspaikaltamme odottaneet. Kesäkauden avajaisia päästiin aloittelemaan Kalajoella hyvin lämpimässä aurinkoisessa kesäsäässä, jonka kruunasi meidän joukkueemme todellinen menestystarina.

Pelejä kohti

Pelikamat vedetään niskaan aina hyvillä mielin ja taustalla soivat motivoivat rokkikappaleet, jotka antavat meidän joukkueelle ekstraboostia tuleviin koitoksiin. Mökiltämme oli vain lyhyt kävelymatka rantaan, joten matka taittui nopeasti upeaa vehreyttä ja paikallisia maisemia ihaillen.

Ensimmäinen peli koitti kuuden aikaa illalla, ja väsyneistä työmiehistä sekä naisista aistikin, että pitkä menomatka painoi jokaisen takaraivossa ja jaloissa. Kovat odotukset muserrettiin ainakin hetkeksi, kun koimme tiukan 1-3 tappion alkusarjamme ensimmäisessä pelissä FC Yrityksestä 8+:lle. Tappiota ei jääty kuitenkaan suremaan pitkäksi aikaa, vaan lähdimme hakemaan lisävauhtia loma-asunnollemme. Kylmä juotava ja hiki virtasi, kun odottelimme malttamattomina illan viimeistä peliä, jonka jälkeen pääsisimme irtautumaan illan rientoihin.

Kahdeksan aikaan illalla havahduimme yhdessä siihen, että aika oli mennyt niin nopeasti eteenpäin, ettemme olleet tajunneet pelimme alkavan jo puolen tunnin päästä. Aika oli liitänyt taas siivillä, kun kaveriporukkamme oli päässyt näkemään toisiaan pitkän tauon jälkeen. Grilli kävi kuumana ja Kaija Koo löi tahtia bluetooth-kaiuttimisissamme. Työ- ja koulukuviot vievät arjessa nykyään paljon aikaa, jolloin yhteiset illanvietot ovat jääneet toissijaisiksi asioiksi.

Illan pelistä tuli FC Sikaosaston selkeä näytös. Hallitsimme peliä mielinmäärin ja löysimme oman tasomme. Rankaisimme vastustaja NSP:tä kaikista heidän tekemistään virheistään kentällä. Kun tuomari vihelsi 20 minuutin jälkeen pilliin, pelitaulu näytti 5-1-tulosta meidän hyväksemme. Seuraava pelimme koittaisi vasta aamulla 10.30 aikoihin, joten nyt oli aikaa ottaa rennosti, ja palata mökille saunomaan sekä nauttimaan loistavista puitteista Kalajoen Keskusvaraamon kautta vuokraamaamme loma-asuntoon.

Lauantai eli reissun pääpäivä

Oliko lauantaiaamun kohmea tunnelma lopulta tämän reissun käännekohta? Arvoimme vielä lähtöämme viimeiseen alkusarjapeliin, kun edellisen illan juhlat olivat venyneet osalla porukastamme aamun pikkutunneille asti. Joukkueen kapteenina minun tuli ottaa jälleen kerran ohjat parin fudiksesta innostuneen pelitoverin kanssa, vaikka omassakin päässä soi. Valoimme uskoa omaan joukkueeseemme ja halusimme painottaa lopulle porukalle, että menestyksemme tulee olemaan täysin omissa hyppysissämme.

”Lämmin merituuli ja iloinen meininki rannalla palautti taas mieleemme tämän euforisen fiiliksen, minkä takia olimme Kalajokeen rakastuneetkin. Hiekkadyynit ovat kuin kopio suoraan Euroopan hienoimmilta hiekkarannoilta paitsi erona on, että olemme Suomen maaperällä. ”

Kuin ihmeen kaupalla pystyimme kasaamaan itsemme FC Pandoja vastaan ja otimme elintärkeän 3-1 voiton, jonka avulla pääsimme alkulohkostamme jatkoon kohti jatkopelejä. Pari joukkueemme pelaajaa oli kuitenkin sen verran väsyneitä, etteivät he osallistuneet aamun peliin. Iloiset uutiset kiirivät heidän korviinsa välittömästi pelin päätyttyä, eivätkä he olleet uskoa korviaan. He odottivat rehellisesti meidän häviävän, jotta pääsisimme nauttimaan kaikista Hiekkasärkkien muista houkutuksista.

Yhteishenkemme on aina erittäin korkealla, vaikka emme olekaan aina olleet kovin luottavaisia omiin pelikykyihimme. Pelaaminen on raskasta hiekka-alustalla ja tuo omat haasteensa itse kullekin.

Jatkopelien aika, tuhkimotarina

Jännitimme toden teolla jatkopelien alkua. Tiesimme takaraivoissamme, että nyt meillä olisi kaikki mahdollisuudet edetä turnauksessa pitkälle, sillä meidän kokonaisvaltainen maalivahti-, puolustus -ja hyökkäyspelaaminen oli ottanut suuren askeleen eteenpäin viime vuosien turnauksista. Pelistämme huokui itseluottamus ja kannustava asenne toisia joukkuepelaajia kohtaan. Olimme lähempänä mitalipelejä kun osasimme kuvitellakaan.

Pääsimme 16 parhaan joukkoon ja kohtasimme seuraavassa pelissä todella värikkään ja äänekkään joukkueen nimeltä Lady Spartak, joka oli saapunut turnaukseen Kajaanista, Kainuusta. Vastassa oli paljon taitavia ja räväköitä naispelaajia, joiden varjoon joukkueen miespelaajat jäivät aika näyttävästi. Rutistimme tästä tärkeästä pelistä 4-1-voiton, ja etenimme turnauksessa edellisvuoden tavoin kahdeksan parhaan joukkoon. Nyt oli kuitenkin sellainen kutina, että tulisimme etenemään vieläkin pidemmälle, sillä emme olleet koskaan pelanneet niin kovatasoista joukkuetta vastaan yhtä ehjää peliä.

Kairasimme seuraavasta pelistä voiton FC Parsaa vastaan, ja etenimme ensimmäistä kertaa seurahistorian aikana mitalipeleihin Kalajoen Beach Futis Finnish Openissa. Joukkueemme on ollut koossa vuodesta 2009 lähtien, ja tämä suoritus jää historiankirjoihin. Tunnelma oli ylimmillään ja kaikki repesivät liitoksistaan. Me olimme ylittäneet itsemme, ja lähdimmekin taistelemaan seuraavaksi mitaleista.

Pelimme tyssäsi lopulta välieräkamppailussa loukkaantumiseen heti ensi minuutilla. Muut joukkuekaverit pelästyivät ja häkeltyivät, kun jouduin lähtemään ensiapupisteelle tarkistuttamaan pelitilanteessa saatua haaveria. Osuma osoittautuikin luultua pahemmaksi, jota tutkittaisiin lopulta tarkemmin Helsingissä. Joukkue taisteli minkä pystyi, ja taipui lopulta FC Empuille 8-2. Meidän oli tyytyminen pronssiotteluun. Hävisimme myös pronssiottelun, tällä kertaa ylikävely tapahtui FC Villivarsojen toimesta 10-2.

Emme antaneet pienten haavereiden vaikuttaa turnauksen tunnelmaan, vaan jatkoimme fiiliksestä nauttimista Viihdekeskus Merisärkän upealla terassilla. Iltapäivällä pelien jälkeen muu joukkue palasi majapaikoille, kun me taas jatkoimme matkaa Teemun kanssa kohti Kylpylä SaniFania. Joukkueen ajatukset olivat kääntyneet pikku hiljaa illan päätösbileitä kohti, jossa esiintyisi Tuomas Kauhanen ja Aito Mäkki.

Aktiviteettien täyttämä Kalajoki

Kylpylä SaniFani

Pelien jälkeen pääsimme tutustumaan Kalajoen aktiviteettitarjontaan syvemmin. Kylpylä SaniFani sijaitsee Hiekkasärkkien matkailukeskuksen ytimessä, ja monet pelaajat suuntaavatkin rentouttamaan lihaksiaan lämpimään kylpyyn. Paikka sopii niin lapsiperheille kuin aikuisillekin ja kylpylästä löytyy kuumien porekylpyjen, liukumäkien sekä uima-altaiden lisäksi kattavat saunaosastot.

Seikkailupuisto Pakka

Edellisen illan bileet olivat mahtavat. Mikä onkaan parempaa kuin herätellä itsensä kunnolla, ja aloittaa päivä erilaisilla action-lajeilla. Seikkailupuisto Pakka tarjoaa erilaisia aktiviteetteja niin perheille, kaveri- ja työporukoille ja miksi ei myös teräsvaareille tai -mummoillekin.

Lähdimme testaamaan Teemun kanssa mitä kaikkea Seikkailupuiston operatiivinen johtaja Tuomo Priuska olikaan keksinyt meidän pään menoksi.

Ilmojen halki

Tornista pääsee kokemaan vapaapudotuksen tai vaijeriliun.

Vaijeriliuku hehkuvan auringon alla oli kokemus, jota en vaihtaisi ikinä pois. Hiekkasärkkien kimallus alapuolellamme ja vilvoittava merituuli vauhdikkaassa lennossa teki tuosta hetkestä mieleenpainuvan. Haluan antaa kaikille vaijeriliukuun mieliville ihmisille yhden vinkin; älkää jännittäkö suotta ja antakaa vaan mennä. Henkilökunta oli rentoa ja ammattimaista, sillä he huolehtivat meistäkin mallikkaasti alusta loppuun.

Kruunasimme reissun vapaapudotushypyllä tornin ylätasanteelta. Huipulla tuulee, ja pieni jännitys valtasi mielemme hetken sadasosaksi.

Uskaltauduin voittamaan yhden peloistani ja olen ylpeä suorituksestani.

Puistosta olisi löytynyt vielä paljon muutakin tekemistä, mutta aika oli rajallista. Haluaisin päästä elämään vielä nuo hetket uudelleen ja siksi suosittelen kaikkia tämän tekstin lukeneita suuntaamaan Kalajoelle.